-Tullaan! Tullaan!
Lastenhuoneesta kantautui vaativa itku mikä havahdutti Maisan kesken makoisien unien.
-Mitäs se äidin pikku prinsessa täällä oikein itkee? Pitäisikö meillä vaihtaa puhtaat vaipat vai mitä?
-Jaa nyt vielä vähän talkkia....
Pieni Mercurius oli varmaan suloisin asia mitä Maisa oli koskaan nähnyt. Äitinä oleminen oli para asia maailmassa minkä nainen tiesi ja hän toivoi saavansa Solin kanssa lisää tällaisia suloisia palleroita.
Oli äitiydessä huonotkin hetkensä...
Ei Merin hoito jäänyt vain äidin harteille. Sol hoiti vähintään yhtä innokkaasti tytärtään kuin vaimonsa.
Solille vauvan hoito ei ollut yhtä luontevaa kuin Maisalle mutta mies oppi pikkuhiljaa erehdysten ja onnistumisten kautta. Onneksi Mercurius oli kärsivällinen vauva eikä hermostunut vaikka isä olikin välillä vähän tumpelo.
Mercurius oli isälleen kaikki kaikessa. Enää Sol ei tuntenut olevansa yksin tässä maailmassa. Nyt oli olemassa toinenkin, toinenkin joka kantoi hänen sukunsa ja kansansa merkkejä.
Maisa ja Sol olivat yrittäneet kovasti toista lasta, mutta vieläkään se ei ollut onnistuakseen. Pariskunta ei lannistunut, molemmilla oli haaveissa saada iso perhe.
***
Maisa oli jäänyt nukkumaan Solin lähtiessä töihinsä. Naisella oli edessään iltavuoro, joten kaikki uni oli tarpeen.
Kotityöt kuitenkin odottivat, joten Maisankin oli pian noustava ylös.
Piti siivota keittiö...
...vessa...
...ja toinenkin vessa.
Ja kaipasihan pieni Merkin äitinsä syliin.
Sol etenee mukavasti urallaan.
Mies ei kuitenkaan ylennystään jaksanut paljon juhlia vaan meni saman tien ottamaan hyvin ansaittuja päiväunia.
Maisa teki miehelleen pian seuraa.
***
-Kunhan äiti tulee töistä niin sitten vietetään meidän pienen prinsessan syntymäpäiviä. Ajatella, että isin tyttö on jo niin vanha, vastahan sinä tähän maailmaan putkahdit!
Maisakin sai ylennyksen. Jes, ei enää iltavuoroja!
Kun Maisa oli saanut ison onnittelusuukon mieheltään, oli aika viettää parin esikoisen ensimmäisiä synttäreitä. Sol sai kunnian auttaa tytärtään kasvamisess
Mercuriuksesta kasvoi voimakastahtoinen pikku taapero. (Mercurius on mielenkiintoinen sekoitus vanhempiaan, vaikka Solin geenit tytössä vielä vahvana jylläävät...)
***
Maisa aloitti uudessa työssään heti aamulla, joten Merin hoito jäi Solin vastuulle. Onneksi vaippojen vaihto oli vaihtunut pottailun opiskeluun.
Solillakin oli kuitenkin jouduttava töihinsä, joten mies joutui pitkin hampain kutsumaan lapsenvahdin kaitsemaan heidän pientä prinsessaansa. Sol oli lukenut ISI- palstalta, että lastenvahtien laadussa oli paljon toivomisen varaa mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Töissä oli käytävä, jos mieli välttää ulosottomiehen käyntejä.
Sol oli saanut Mercuriuksen asettumaan nukkumaan, kun lastenhoitajan auto ilmestyi pihalle.
-Äiti tulee muutaman tunnin päästä. Jospa tuo mummeli osaisi hoitaa sinua sen aikaa.
Lastenhoitajissa oli todella toivomisen varaa. Karen käytti mieluummin aikaansa selaamalla eri veikkaussivustoja. Voi ei! Lamastanin Laamat hävisivät 6-0 Lemukan Lehmille! Sinne meni nekin säästöt...
Ja kun koneella istuminen kyllästytti, nainen innostui pelaamaan shakkia. Hmm, ratsu a3:een ja torni a7:aan...
Mercurius parka sai itkeä naama punaisena, ennen kuin lastenvahti muisti mitä varten hänet oli oikein Solareille palkattu.
-No älähän itke. Ethän sinä nyt niin kauaa joutunut odottamaan. On siinä harvinaisen ruma lapsi... Kaikenlaisia sitä joutuu vanhana hoitamaan...
Mercurius taisi aistia lapsenvahdin ajatukset sillä tyttö aloitti kamalan kiukuttelukohtauksen eikä rauhoitunut ennen kuin Karen lahjoi tämän hiljaiseksi mukanaan tuomallaan tikkukaramellilla.
***
Töistä tulleella Maisalla oli jotain ilmoitusasiaa...
...perheen toinen lapsi nimittäin ilmoitti tulostaan.
Käytyään katsomassa Mercuriuksen vointia, Maisa suuntasi askeleensa makuuhuonetta kohti. Oltuaan töissä melkein vuorokauden yhteen menoon, nainen tunti olevansa aivan poikki.
(Ja tähän väliin kuvaa siitä, miten Solareiden taloudessa taaperoita oikein pidetään sylissä...)
Sol oli haltioissaan nähdessään vaimonsa sievästi pyöristyneen vatsan. Vihdoin heidän toiveensa uudesta perheenjäsenestä oli toteutunut!
***
Äitiyslomalle jäänyt Maisa halusi opettaa Mercuriukselle kaikki tärkeät taidot, jotta tämä pärjäisi hyvin tulevassa elämässää. Mahtimaito oli tähän hyvä apukeino.
Kävelynopettelu ei aluksi meinannut sujua, Mercurius kiukutteli äidillee koska olisi mieluummin leikkinyt nukkekodillaan kuin harjoitellut kävelyä äidin kanssa.
Maisa ei kuitenkaan lannistunut vaan jatkoi sinnikkäästi tyttärensä opetusta. Pian Merkin innostui opettelusta, eikä aikaakaan kun neiti oli oppinut ensimmäisen tärkeän taitonsa. Maisa oli syystäkin riemuissaan.
Samaa vauhtia Mercurius oppi pottailunkin. Tyttö oli hetki hetkeltä itsenäisempi.
Saatuaan Mercuriuksen päiväunille, Maisa palkitsi itseään onnistuneesta opettamisesta isolla palalla herkullista täytekakkua.
***
Samaan aikaan kun onnellisesti hymyilevä Sol suuntasi töihinsä, Maisan vatsa kasvoi taas.
Aivan kuten Meriakin odottaessa, Maisa oli jatkuvasti nälkäinen. Hänestä tuntui, että hän voisi syödä koko jääkaapin tyhjäksi ja tuntisi silti olonsa nälkäiseksi.
Taaperonkaan hoito ison vatsan kanssa ei ollut sieltä helpoimmasta päästä.
Kun äiti oli lepäämässä ja isä töissä, Mercurius viihtyi varsin hyvin yksin lelujensa parissa.
Mutta ei tyttö pannut pahakseen, jos pääsi aina silloin tällöin äidin hellään syleilyyn.
(Ajatella, pian Mercurius aloittaa koulun.)
***
Mercuriuksesta kasvoi varsin vekkulin näköinen taapero. Seuraavassa osassa nähdäänkin koulutiensä aloittava Mercurius ja lisää pienokaisia.
Seuraavaa osaa odotellessa, muistakaahan kommentoida!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti